Baby B

Baby b, pikkukakkonen, pikkutyyppi, hattarainen, "pikkuveikka", rakkauspakkaus

Ensimmäisessä postauksessani jo kerroinkin, että meidän perhemuodostelmaan odotetaan syksyksi toista pikkutyyppiä! Tämä raskautuminen oli suunniteltua. Olimme suunnitelleet aikaisemmin, että jätämme vuodenvaihteessa ehkäisyn pois ja annamme ajan kulua, emmekä ota paineita "yrittämisestä". Jätimme ehkäisyn pois jouluaaton aattona. Edellinen raskaus tuli meille yllätyksenä ja nyt omalla tavalla odotin, että saisin jännittää useamman kuukauden ja tehdä raskaustestejä vessan roskiksen täyttymiseen asti. Toisin kävi. Oli 22.1, ja innoissani olin ostanut kaksi raskaustestiä. Tein ensimmäisen testin, enkä ollut uskoa silmiäni: KAKSI VIIVAA!! Miten, kuinka, hetikö tärppäsi??

Olin pakahtua onnesta, tyypin isi oli pakahtua onnesta ja myöskin pari ystävääni, joille ilmoitin heti. Seuraava tunne oli paniikki. Mitäpä jos siellä ei olekkaan mitään? Onkohan kaikki hyvin? Mitä vaan saattaisi sattua. Minä kielsin itseltäni iloitsemisen, ennen kuin kaikki manaukseni todistettaisiin ultralla vääriksi. Ja niinhän siinä kävikin, onneksi. Viikoilla 8+5 kävimme ensimmäisessä ultrassa ja näimme pikkutyypin, jonka sydän sykki ja hän vastasi viikkojaan kuten pitikin! Sama todettiin viikoilla 12+2, kun kävimme toisessa ultrassa. Lasketuksi ajaksi vahvistui 1.10.2014.

Toisen ultran jälkeen kerroimme asiasta myös tulevalle isosiskolle. Isosisko oli ilahtunut. Oli upea nähdä niin hämmentynyt, mutta onnellinen hymy hattaraisen kasvoilla. Lähes päivittäin vaihdamme jokusen sanan tulevasta vauvasta. Isosisko kertoi minulle tässä eräänä päivänä, että hän haluaisi kovasti pikkuveljen, joka juhlisi hänen kanssaan. Hattaraisen on vaikea käsittää, että vauva on vauva, eikä valmis leikkikaveri. Ehkäpä ajan kanssa.

Tämä raskaus on ollut uskomattoman helppo, ainakin tähän asti. Jopa niin helppo, että unohdan välillä odottavani toista hattaraista! Maha on vielä tosi pieni (16+1), en ole oksennellut, pahin väsymys on ohi ja oloni on kuten ennenkin. Olen myös tuntenut morkkiksia, sillä en ole kerennyt "keskittymään" tähän raskauteen samallalailla, kuin ensimmäiseen. Ensimmäisen hattaraisen odotuksesta muistan, kuinka aika ei tuntunut kuluvan millään ja joka toinen lauseeni ja ajatukseni liittyi vauvaan. Toisaalta tämä kevät on ollut erittäin kiireinen opinnäytetyön ja muuton ansiosta. Ehkäpä ajatukset muuttuvat vauvavauvavauva-moodiin valmistumiseni jälkeen, jolloin jään kotiin ja aikaa on ajatella. Sisäisen shoppailijan ostohimot kasvavat kovasti koko ajan, mutta olen luvannut vapauttaa hänet heti rakenneultran jälkeen, kun sukupuoli mahdollisesti selviää..

Löytyykö blogiin eksyneistä pikkutyyppien odottajia? :)

-Ronja

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/12134459/?claim=mrfm38cqc7y">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>